Lunta ja pakkasta riittää kotonakin. Ja onneksi olen päässyt kolmesti päivässä lenkille. Useimmiten on ollut viitta yllä, mutta en minä oikeasti palele. Paitsi jos jäävät juttelemaan jonkun ihmisen kanssa.

Tapasin jo Frodon, jonka kanssa leikittiin. Sekä Mantan ja sen pentulabbiksen. Kävin Karin kanssa katsomassa Pedroa ja tutkin sen luuvarastoa. Onneksi se ei ole niistä kovin tarkka. Casimir pentukin on kerran käynyt kylässä. Välillä se leikkii ja välillä tutkii tavaroitani. Ja sitten se pissi olohuoneen matolle!

[[split]]

Casi luulee, että tuolla on toisia koiria, ja yritti katsoa takaakin. Minä kyllä tiedän, että mehän siellä peilissä ollaan!

Tuntuu, että pakkanen antaa ruokahaluja. Tai ainakin noi ovat sitä mieltä.

Kuulin kun ne puhuivat haluavansa aamuvirkuiksi ja olen nyt herättänyt ne kahdeksan jälkeen. Itse menen sitten jatkamaan torkkuja omalle pedilleni.